Jälleen kerran. Mun on kuitenkin ihan turha pyydellä sitä mitenkään suuremmin anteeksi, koska ei mulla ole ollut mitään kirjoitettavakaan. Täähän on laihdutusblogi. Jos mä en laihduta, ei mulla ole asiaa. Oikeastaan voisin puhua melkeinpä pro-ana- blogista, vaikken itseäni tuollaiseksi ehkä sanoisikaan. Mulle laihdutus näyttää kuitenkin olevan jollain tapaa elämäntapa. En pääse siitä yli enkä ympäri. Vaikka sana pro-ana onkin musta aina kuulostanut niin vitun idioottimaiselta ja lapselliselta, taidan mä kuitenkin itsekin olla sellainen. Jos ajatellaan, että mä perustin tän blogin noin puoltoista vuotta sitten, eikä tää mun pieni ongelma alkanut silloin, vaan paljon paljon aikaisemmin. Siinä tapauksessa voidaankin alkaa puhua jo elämäntavasta. Mä tiedän, että tää on sairaus, mutta mä en tästä yli pääse. Mä oonkin siis alkanut jollain tapaa hyväksyä sen asian. Mulla on pakonomainen tarve laihduttaa, mikään ei riitä, mutta mun on pakko sopeuttaa tää asia jollain tapaa mun elämään.
No mitä mulle sitten nyt kuuluu? Itseasiassa ihan hyvä. Mä oon tällä hetkellä duunissa yhessä respassa ja saan vihdoin ja viimein lakin joulukuussa. Tää duunipaikka alkoi elokuussa ja loppuu joulukuun puolivälissä.
Kaikki päällisin puolin siis aika hyvin. Mun elämä on tasapainossa; nään taas kavereita, käyn ulkona, J:n kanssa menee hyvin ja rahatilannekin on erinomainen.
Silti, mua vaivaa jokavitunikinen päivä yksi asia, nimittäin minä. Mä en jaksa mun kehoa ja vartaloa, niitä tuhansia kaloreita, jotka veivät mun kauniin hennon vartalon mukanaan. Mä olen tasan samassa lähtöpisteessä kun puolitoista vuotta siteen. 53 kiloa. Nyt mä siis aloitan alusta. Seuratkoon kuka jaksakoon.
-Mandy
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
mä ainaki seuraan, et oo ainut lihonnu tapaus. ärsyttää että on tuhlannu aikaa lihomalla, ku on jo ollu laihempi. tsemppiä sulle, tiiän miten hirveeltä tuntuu ku on jo ollu pienempi ja sen jälkee huomaaki taas paisuneensa. ahdistaa paljonpaljon enemmän ku sillon joskus ku on viimeks ollu samassa painossa.
VastaaPoistaMä seurailen myös, ja kyllä se siitä sitten taas lähtee.
VastaaPoistaKuullostaa jotenkin tosi surulliselta, että laihduttamisesta on tullut sulle elämäntapa. Toki pelkään itsekin, että pystynkö enää ikinä katsomaan peiliin tyytyväisenä :S
Haleja ja tsemppiä <3
Ihanaa, että palaat! Tuot tässä samalla minulle motivaatiota, sillä olemme täsmälleen samanpituisia, mutta painat tällä hetkellä neljä kiloa vähemmän. Oh shit, pakko tsempata. (Okei, kuulostan vähän mielipuoliselta)
VastaaPoistaHalauksia <3
ihanaa että palasit! mä jo tossa vähän kaipailin niitä hyviä kirjoittajia joidenka blogeja luin viime syksynä ja keväänä:)
VastaaPoistakuules täällä on toinen possu! Tosin sä oot silti laiha!! Alipainoinen vieläkin! Mitä jos pysyisit tuossa painossa? Ja kinteyttäisit kehoa,lihaksia tms? Tai jos sun kehoa pystyy edes kiinteyttämään tuosta ! Mutta noin voisit estää ikuisen painon jojoilun (: söisit kulutuksen verran ja liikkuisit normaalisti.? Kuullostaa munki korvaan ihan saatanan tyhmältä, mut pakko kokeilla :D
VastaaPoista