Kuin tilauksesta mun yks hyvä ystävä soitti mulle eilen joskus ysin aikaan ja pyys parille tohon paikalliseen räkälään. Se on yks harvoista ihmisistä, joille mä oon puhunut tästä mun syömisongelmasta. Itseasiassa tästä tietää 2 mun hyvää kaveria, mutsi, J ja lääkärit.Muutaman oluen jälkeen mä sit avauduinkin aika huolella sille mun asioista ja se oikeesti helpotti. Se on toisaalta niin noloa, mutta samalla niin helpottavaa, ettei tarvii selitellä miksi ei halua syödä. Ei tarvii valehdella syöneensä jo, kun toinen tietää, ettei vaan yksinkertaisesti halua muutamaa karkkia tai käydä mäkkärissä syömässä.
Eilinen päivä oli jo neljäs päivä putkeen kun oon juonut, tosin nyt mulla oli seuraa. Tänään mulla tuli kuitenkin mitta täyteen ja aion huomenna taas alottaa laihdutuksen ja ennenkaikkea elämisen. Tajusin eilen, että mun pitää nähdä ihmisiä ja käydä ulkona. En mä muuten voi selvitä tästä mun masennus/ahdistuskaudesta, jos mä vaan juon kalsarikännejä yksin himassa (heh, terävä havainto). Noh huomenna mä aion kuitenkin tehdä jotain ja päätettiin yhdessä J:n kanssa, että mennään ens viikonloppuna mun kaverin 19.v synttäreille, vaikka aluks päätinkin visusti, etten sinne mene.
Nyt loppu tää paska. Ja painokin on taas btw ihan liikaa. Tasan 47kg. Noh huomenna taas alkaa.
<3mandy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti