Syömishäiriön kauhut.

Ihan ekaksi, eilinen päivä meni niin päin persettä kuin olla ja voi. Hävettää ihan sanoa. Mä teen aika usein silleen, etten kirjota tänne, jos mun syömiset on menneet ihan överiksi, mutta nyt kyllä kerron.

aamu:kahvi
päivä: ruisleipä 350kcal
ilta: pikkukanoja 600kcal, karkkia 300kcal, vanukas 200kcal
=1450kaloria

Onneksi mä luojan kiitos osasin jättää ton mässäämisen tohon ja paino nousi eilisestä 200g. Harmittaa silti ja kaikenlisäksi mulla alko menkat.Onneksi mä kuitenkin kävin eilen aerobicissä, joten periaatteessa noista voi miinusta sen parisataa kaloria.

Eilen mä rupesin miettimään koko sanaa syömishäiriö ja niitä ei niin mukavia puolia tässä riivaajassa. Mulla on aina tapana täällä töissä surffailla päivät pitkät netissä ja törmäsin muutamaan tosi surulliseenkin juttuun.

Ensinnäkin joku tyttö oli laittanut tarinansa nettiin omasta sh:staan. Tyttö oli normaalipainoinen, omasta mielestään ihan kaunis, seurusteli ja omasi paljon ystäviä. Sitten se rupesi tarkkailemaan painoaan ja keksi jossain vaiheessa suolihuuhtelun. Tyttö rupesi käyttämään tätä puhdistuskeinoa lähes päivittäin, opetteli oksentamaan ja joutui sairaalaan. Hän ei kuitenkaan päässyt yli sairaudestaan vaan tarina loppui tyyliin näin; Kannattaa miettiä muutaman kerran haluaako sh:ta itselleen, on se vitun kiva istua letku perseessä päivät pitkät paskan keskellä. Toi tarina oli tosi pitkä ja se oli tosi ahdistava ja oksettava. Sillä tytöllä meni tyyliin 5 tuntia päivässä oksentamiseen ja suolen puhdistamiseen. Yh.

Toiseksi, kun mä kävin eilen siellä aerobicissä, mä näin jotenkin tosi kauhistuttavan ja surullisen näyn. Siellä kuntosalilla oli sellanen tosi laiha ja anorektinen tyttö. Veikkaisin, että oli noin 165cm pitkä ja painoa ehkä 35 kiloa. Se oli ihan sairaan kalpee ja mietin vaan, että toivottavasti sen sydän ei pysähdy siinä kuntpyörää ajaessa. Noita isoja kuntosaleja ei varmaankaan kiinnosta yks anorektikko, mutta missä vaiheessa tollaselle pitää laittaa stoppi ja kuka sen tekee?

Kolmantena noi youtuben anorexia tarina videot. Ootteko koskaan kattonut niitä pätkiä? Tuli tosi haikee fiilis niitä katsoessa, varsinkin kun melkein kaikki loppui tyyliin sanoin; taistelen edelleen joka päivä. Tuli tunne, ettei sh:sta voi koskaan parantua. Tää video varsinkin oli mun mielestä tosi surullinen.

http://www.youtube.com/watch?v=RLYbSghCtXg

Laitoin tohon ton linkin jos joku haluu käydä kattomassa. Ei lisättävää.

-Mandy