It doesn't matter although you would flatter me. I still feel fat.

Eilen mä söin. Vedin varmaankin loppujen lopuksi jotkut ruokaöverit. Niin hirvee ahdistus mulla oli illalla. Menin siis käymään mutsilla. Niin en sanonutkaan, että mun veljeni täytti eilen 15 vuotta. Söin siis aluksi jauhelihakeittoa (350) ja kakkupalan (400). Ahdisti enemmän kuin olisin koskaan uskonut. J tuli hakemaan mut ja halusi mennä pizzalle. Mä lähdin mukaan, mutta pizzeriassa mä en voinut ajatella mitään muuta kuin sitä helvetin kakkupalaa. Miksi, miksi, miksi? Sanoin J:lle, että lähden kävellen kotiin ja se jäi yksin syömään. Kävelin kotiin puolen tunnin lenkin ja menin siivoilemaan.

Illalla mulle kuitenkin iski kaamea nälkä ja söin vielä suklaata (300) ja 2 karjalanpiirakkaa (300) eli yhteensä siis 1350 kaloria. Mähän tiesin ton. Mä en osaa syödä vähän. Ainoa lohduttava tekijä on, että tässä viiden päivän sisällä oon ollut kolme päivää syömättä. Voikohan tollaset silloin laskea boostipäiviksi? (hah, toiveajattelua)

Mulla on siis nyt aika iso ongelma, josta olenkin vatvonut koko viikon. Mä en osaa syödä vähän. Osaan vaan paastota tai olla syömättä. Sen takia mä en koskaan osaa olla oikein millään dieteillä. Feilaan ne kuitenkin ja sitten mua vaan ahdistaa. Ajattelin kuitenkin tällaista ensi viikoksi:

Ma: paasto
Ti: 200 kcal
Ke: 400kcal
To: 600kcal
pe:paasto
La:liikaa (ylppärijuhlat)
Su:paasto.

Mitä mieltä te ootte tosta? Ois siis taas kolme paastoa, mutta kalorit menee aika lailla 2468 mukaan. Pystynköhän mä tohon? Mulla on vaan oltava jotkut rajat tohon syömiseen, muuten kaikki menee överiksi. Pakko olla lujana.

Viikonlopusta mulla on ihan hyvä fiilis. Oon niin täynnä ruokaa ja energiaa, että tuskinpa tässä enää pahemmin tulee ahmittua.

-mandy

Ps. Tervetuloa uudet lukijat :)
Pps. Niin ja tänään en syö. En tosiaan.