Me and my almost happy life.

Mulla tuli eilen jotenkin tosi haikee fiilis, kun yksi mun luottolukijoista, eele, kirjoitti blogissaan, että sen on yksinkertaisesti pakko lopettaa joidenkin blogien lukeminen paramisen kannalta. Tottahan toki mä ymmärsin, että mun blogi lukeutuu tähän kastiin. Tästä mä rupesinkin miettimään, että voinko mä itse edesauttaa jonkun sairastumisessa syömishäiriöön? Toivon todella että en, ja ihmiset ymmärtää, että tää on mulle sama kuin päiväkirja, johon mä jaan yhden osan osan mun elämää, ehkä sen kaikkein arimman ja salaisimman. MUTTA mun elämä ei todellakaan ole pelkkää syömisvammailua, vaan itseasiassa aika helvetin ihanaa ja onnellista.

Mä olen ihan tavallinen 19-vuotias nuori naisen alku. Tykkään muodista, kauneudesta, kynsistä, juoruilusta, kissoista jne. Käyn töissä, tapaan lähes päivittäin mun ystäviä, asun mun rakkaan poikaystävän ja kissan kanssa vaatimattomassa 27 neliön yksiössä, käyn viikonloppuisin juhlimassa ja pidän hauskaa. En mä tästä kärsi mitenkään suunnattomasti tai ajattele sh:ta, kun mä näen vaikka muita. Mä vaan puran tänne sen pahan olon, jonka sh mulle tuo. Mä en tiedä miksi mulla nyt oli palava halu mainita toi seikka, mutta se siitä ja sitten eiliseen.

Niinkuin te tiedättekin, eilinen oli mulle aikamoinen haaste, jonka mä periaatteessa VOITIN. Ennenkuin mentiin sinne J:n porukoille mun täytyi käydä yhdellä kaverilla, jonka vanhemmat oli tuonut mulle 2 lavaa lonkeroa mun yo-juhliin. No niillä oli siellä meneillään sitten jotkut helvetin pullanpaistajaiset ja tän kyseisen kaverin mutsi tietää tästä mun ongelmasta. Mä sitten join siinä kahvia, kun se tuputti mulle viineriä: "Ota nyt yksi, et sä liho. Syö nyt vähän, edes salaattia alkupalaksi! jne" No loppujen lopuksi otin sitten pienen omenaviinerin 'hymyssäsuin' ja vetäsin sen poskeen. Kotona netistä katsoessani saatoin vain huokaista helpotuksesta, 200 kaloria. Mä pelkäsin jotain 500.

J:llä sitten puolestaan söin vähän makaroonilaatikkoa ja salaattia n.500 kCal eli yhteensä eilisistä siis 700 kaloria. Ei mun mielestä mennyt mitenkään kovin pahasti. Tai siis:

perjantai:paasto
lauantai:paasto
sunnuntai:700

Kun miettii kokonaisuudessaan tota viikonloppua, oli meillä himassa koko ajan, monta pussia sipsiä, karkkia, keksejä, olutta, lonkeroa, leipäjuustoa, leipää, vanukkaita jne. ja mä en sortunut edes sunnuntaina. Aika hyvin vaikka itse sanonkin. Tänään pidänkin sitten turvallisen paaston ja huomenna olisi sitten se 200 kaloria. Huomenna aion myös koittaa liikkua jotenkin.

-mandy