SYÖ, TYTTÖ SYÖ!

Joo, no eilen kävi niin se, mitä mä oonkin tässä pelännyt. Mä söin..ja söin, söin vähän lisää ja jatkoin kunnes mahaan koski ja olisin halunnut lopettaa, mutta mä söin. Suklaata, karkkia, leipää, nuudeleita, kasvisosekeittoa, raejuustoa, juustoa, muffinssin.. siis ihan kaikkea. Kun mä syön, mä syön paljon. Mä en todellakaan osaa syödä normaalisti. Se eilinen 700g oli mulle vaan niin liikaa ja hetken mulla olikin olo, että sekoan siihen paikkaan. Ahmin jonkun ihmeen raivon vallassa " No vittu syö nyt, kun kerran syöt! Vitun läski!" J varmaan ihmetteli, kun hotkaisin ison karkkipussin noin kolmessa minuutissa. Ei se kuitenkaan koskaan sano mitään, kummastelee vaan, söin tai en. Taisi se mua eilen kehottaa syömään ruokaa karkkien sijaan, mutta ei se silleen puutu mun syömisiin. Se on kyllä ihan hyvä. Eihän se ole sen asia monen miehen annoksen mä syön, jos se ei ole päivittäistä. Kaloreista on turha edes puhua.


Mä meinasin olla kirjoittamatta tänään, koska hävetti aamulla niin paljon. Ajattelin kuitenkin, että kaikki mokaa joskus, kaikki ahmii välillä. Myös normaalit ihmiset syö itsensä joskus ihan ähkyyn. Ihan turhaan mä täällä esitän teille mitään superihmistä, koska kyllä mäkin mokaan ja kunnolla mokaankin.

Söin aamupalankin tänään. Miksi? Nyt kaduttaa ja tää syöminen loppuu tasan tarkkaan tällä sekunnilla. Seuraavan kerran syön sitten lauantaina mun juhlissa. Nyt nähdään toimiiko tollaset boostipäivät sitten käytännössä, vai onko toi vaan turhaa selittelyä ja itsepuolustusta.

On varmaankin aika turhaa kertoa, etten käynyt tänään vaa'alla. En mä halunnut suututtaa itseäni. Aina kun meinaa ahmia pitäisi hokea jotain mantraa: "odota huomiseen, odota huomiseen!", ja aamulla kun vaaka näyttäisi vähemmän, ei tekisi mieli syödä. Odota vielä yksi päivä...

-mandy