Ruokaöverit ja sitä seuraava morkkis.

Mä juttelin tossa muutama päivää sitten duunikaverin kanssa meidän ruokatottumuksista. Päiviteltiin siinä, että missähän kävisi ruokiksella syömässä, kun koko kauppakeskuksessa oli tyyliin ainoana vaihtoehtona mäkki. No sinnehän mä sitten loppujen lopuksi päädyinkin; "1 tuplajuusto ja 1 mcfeast junnu, kiitos!" Pöydässä mä voisin itkeä. Mitä mä taas teen? Tajuan syöneeni koko viikon jossain kuvottavissa pikaruokalaravintoloissa ja ruokaöverimorkkis koputtelee olkapäätä. Vatsa pömpöttää kuin mikäkin ilmapallo ja mua vituttaa.

Siinä se taas oli, mun urani suursyömärinä. Mä en pysty sanoin kuvailemaan

sitä vitutuksen määrää, joka muodostaa viikkojen mussutuksesta. Ihan kuin sitä yhtäkkiä havahtuisi jostain kamahuuruista miettien mitäs sitä tuli taas tehtyä. Ja se ei lähde muuten millään muulla kuin paastoamalla. Mä en oo oikeestaan koskaan tajunnut, että miksi jotkut vaikka viiltelee ja rankaisee siten itseään. Paras tapa tollaseen on tottakai olla syömättä, päivä taikka kaksi. Ei ne kilot viiltelemällä katoa.

Eilisen syömättömyyden jälkeen olikin aamulla paljon mukavampi katsoa peilistä hieman litteämpää vatsaa. Ja nyt on taas helpompi syödä terveellisesti. Tänään aionkin taas palata rakkaan ruokapäiväkirjan pariin muutaman kuukauden tauon jälkeen.

<3Mandy